3 Tehtävä. Lapsen toimintamenetelmät

3. 
Opiskelija käyttää joitakin/monipuolisesti toimintaympäristöön soveltuvia menetelmiä lapsen kasvun ja kehityksen edistämiseen ja tukemiseen.

- Kuvaa millaisia ovat toimintaympäristöön soveltuvat menetelmät. (=lapselle ominaiset tavat toimia)

• Leikkiminen 

Esineleikki, toimintaleikki ja rakenteluleikki

Omaehtoinen luova leikki, roolileikki, näytelmäleikki, nukketeatteri  

Sääntöleikki, sisältää myös draamaleikin ja didaktivisen leikin (didaktivinen leikki= oppimistarkoituksella suunniteltuja ja kehitettyjä leikkejä)

1 vuotiaat- esineleikki

2-3 vuotiaat- kuvitteluleikki

4 vuotiaat- roolileikit

5 vuotiaat- sääntöleikit

• Aikuinen leikin mahdollistajana

Aikuiset ymmärtävät leikin merkitystä ja antavat aikaa. Aikuiset luovat erilaisia leikkiympäristöjä ja välineet. Aikuiset ohjaavat, tukevat ja ovat vuorovaikutuksessa lasten kanssa (kaikki lapset pääsevät mukaan) Esimerkiksi. hippaleikki -> varhaiskasvattaja voi toimia lapselle apuminänä.

Yksi hyvä lasten havainnointi tapa

• Liikkuminen  

2h/päivä, sisä- ja ulkoliikuntaa. Mahdollisuus ohjattuihin liikuntahetkiin. Liikuntaa säännöllisesti per viikko + arkitilanteet.

Ympäristön tulee olla monipuolinen, motivoida liikkumaan ja leikkimään. Ympäristön tulee olla myös tarpeeksi innostava ja haastava, sekä vahvistaa lapsen halua oppimaan. Lasten tarpeet huomioitava. 

Tilan huomiointi -> tilava ja muunneltava (sisätilat)

Huom! Turvallisuus, selkeät säännöt ja välineet kunnossa. 

- Määrä

- Laatu

- Suunnittelu ja toteutus

- Ympäristö ja välineet

- Yhteistyö

• Tutkiminen

Lapsi tutkii kaikilla aisteilla, näkö, kuulo, maku, haju, tunto 

Aikuinen luo mahdollisuuksia tutkimisen toteutukseen

- Vuorovaikutus

- Virikkeet 

- Ulkona ja sisällä

Esimerkiksi erilaisuuden tutkiminen. Kiven ja kävyn eroavaisuudet. 

Esimerkiksi antaa lasten etsiä luonnosta kaksi vastakkaista asiaa, esim. kevyt ja painava. 

Syömisessä lapsi voi käyttää montaa aistia, miltä ruokaa näyttää, miltä ruoka tuoksuu, miltä ruoka maistuu, miltä ruoka tuntuu. 

• Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen

Taiteella lapsi voi ilmaista itseään ja tunteita, sekä saada mielihyvää ja iloa. Auttaa samaistumaan toisen ihmisen rooliin. Laukaisee jännitystä ja ahdistusta.

- Kielellinen ilmaisu, tarinan kerronta
- Kuvataide, piirtäminen ja maalaus
- Musiikki, soittimet ja laulaminen
- Tanssi
- Näytteleminen, ilmeet ja eleet
- Käsityöt, askartelu

Monipuolisuutta saadaan yhdistelemällä eri (taide)alueita.

Hiekkalaatikolla voidaan yhdistää hiekkakakkujen rakentelu loruihin.
Hyppynarulla hyppelyssä yhdistetään liikunta ja lorut.
Lapset voivat käydä keräämässä luonnosta materiaalia askartelua varten.

- Lisäksi kerro kuinka toimimalla voisit kutakin toteuttaa päiväkodin top-jaksolla.

Leikkiminen 
Voin pitää lapsille kim- leikkihetken, kim-leikin eri variaatioilla.

Aikuinen leikin mahdollistajana + liikkuminen
Lasten venyttely tuokio, jossa venytysliikkeet yhdistetään esittämään eläintä

Tutkiminen
Sopivasti keväällä lasten kanssa voi havainnoida ulkona tapahtuvia muutoksia.
Miltä kevät kuulostaa (linnun laulu)
Kevään tuoksu. Muutokset puissa ja maassa (puissa hiirenkorvat ja maassa leskenlehtiä ja valkovuokkoja). Ilman lämpötilan muutos.

Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen
Tehdä lasten kanssa tanssikoreografia johonkin lapsien keskuudessa suosittuun biisiin.

2. Tehtävä. Rajojen asettaminen ja ohjaava kasvatustyyli

A) Pohdi miksi rajojen asettaminen on tärkeää?

Varhaiskasvattajilla on vastuu lasten hyvinvoinnista ja turvallisuudesta.
Rajat opettaa lapselle mikä on sallittua ja mikä ei, mikä yleisesti hyväksyttyä ja mikä ei.
Suojelee lapsen kasvua ja kehitystä, oppii itsehillintää.
Asettaa lapselle ikä- ja kehitystason mukaisia haasteita ja odotuksia.

-> Mieti esimerkkejä tilanteista, joissa voisit joutua asettamaan lapselle rajoja
-> Kerro kuinka toimit

Esim 1.
Lapsi vie toistuvasti lelun kaveriltaa mikä johtaa itkuun toisella osapuolella.
Otan lapsen puhutteluun ja keskustelemme miksi hän vie toiselta kokoajan lelun vaikka asiasta oli jo aiemminkin puhuttu. Kysymme toiselta osapuolelta voimmeko tulla leikkiin mukaan.
Toisena vaihtoehtona yritämme keksiä yhdessä saman tyylistä tekemistä, jos kyseistä lelua ei ole enempää saatavilla.

Esim 2.
Lapsi on pukemassa ulos. Ulkona on pakkasta ja lapsi ei halua pukea lämpökerrastoa alle.
Otan lapsen sivummalle ja keskustella lapsen kanssa miksi on tärkeää pukea kerrasto alle. Voisin kysellä lapselta itseltään esim. "Muistatko miksi äiti/isi antoi mukaan villapuvun?"
Etenkin jos lämpökerrasto on uusi niin voisin pyytää lasta näyttämään miten se puetaan ja miltä se näyttää.


B) Pohdi miksi ohjaava kasvatustyyli on tärkeää?
-> Mieti esimerkkejä tilanteista, ja kuvaile kuinka toimit

Lapsilähtöisyys, perustuu lapsen tarpeiden sekä kiinnostuksen kohteiden ja vahvuuksien huomiointiin ja hyödyntämiseen.
Kannustaa lasta harjoittelemaan uusia asioita ja kannustava tuki opettelun eri vaiheissa on tärkeää. Rohkaisen lasta yrittämään ja kannustan lasta jatkamaan. Muistan kiittää lasta.

Esim 1.
Lapsi ei halua syödä kunnon ruokaa vaan syödä heti jälkiruuan.
Aluksi selitän lapselle miksi on tärkeää syödä kunnon ruoka, tai edes maistaa sitä.
Jos lapsi sanoo kahden lusikallisen jälkeen ettei jaksa mutta haluaa yhä jälkiruokaa, voisin kysyä miten hän jaksaa jälkiruuan jos kunnon ruokaa ei enää jaksa. Yrittäisin kannustaa lasta syömään vähintään puolet kunnon ruuasta ja kehua onnistumisesta.

Esim 2.
Lapsi 5 vuotias on levoton lepohetkellä eikä millään haluaisi pysyä omalla paikallaan.
Keskustelen toisessa huoneessa lepohetken tärkeydestä ja kerron että jos ei nukuta niin lepää pelkästään, häiritsemättä muita.
Saatan lapsen paikalleen ja jään viereen/ samaan huoneeseen varmistamaan että lapsi rauhoittuu. Tarvittaessa voin rentouttaa lasta sivelemällä selkää ja käsiä.
Lepohetken jälkeen voin vielä jutella lapsen kanssa lepohetken tapahtumista, kysellä lapselta virkeystasosta (tuliko nukuttua, tuntuuko virkeältä ym.) ja kehua hienosta rauhoittumisesta.

1. Tehtävä. Työprosessi

A) Tiedonkeruu menetelmät

1. Kuinka eri tavoin toimimalla voisit kerätä tietoa lapsista päiväkodissa?

Kyselemällä työkavereilta, tutkimalla lapsen VASUa, kyselemällä lapsen vanhemmilta, katsomalla lapsen piirustuksia/maalauksia, kyselemällä lapselta.

2. Kerro myös millaista tietoa voisit näiden avulla lapsesta löytää- pohdi myös miksi on tärkeää kerätä eritavoin tai eri tietolähteitä käyttäen tietoa (=perusteleminen)

Tutkimalla löytää lapsen mielenkiinnon kohteita, lapsen vahvuudet ja heikkoudet.
On tärkeää käyttää eri tietolähteitä, jotta saa monipuolisemman näkökulman lapsen tarpeista.

B) Työprosessi

1. Kuvaile työprosessin neljä vaihetta - kerro miksi hoito- ja kasvatusprosessia on tärkeä noudattaa kasvatustyössä (=perusteleminen)

Havainnointi - selvitetään lapsen tarpeita, esim. tarkkailemalla ja kyselemällä.
Tavoitteet - havaintojen pohjalta laitetaan lapselle tavoitteita, asioita joita tulee harjoitella.
Toteutus - harjoitellaan tavoitteiden pohjalta harjoiteltavaa asiaa eri menetelmiä ja lapsen kiinnostuksen kohteita käyttäen, esim. saksien käyttöä voi harjoitella leikkaamaalla paperista lapsen mielenkiinnon kohteita, kuten eläimiä.
Arviointi - Selvitetään kuinka hyvin lapselle asetetut tavoitteet ovat täyttyneet, onko opeteltavassa asia edetty kuinka pitkälle, minkä voisi tehdä toisin.

Varhaiskasvatuslaki velvoittaa suunnitelmalliseen ja tavoitteelliseen työhön.

2. Kuvaile sitten esimerkin kautta kuinka toteutat työprosessia

Päiväkotiin on tullut uusi lapsi Juuli 3 vuotta. Lastenhoitaja havannoi Juulia ja huomaa ettei tyttö osaa vielä itse laittaa ulkovaatteita päälle (sisävaatteet Juuli osaa laittaa pienellä avustuksella), vaan seisoskelee odottaen jonkun muun tekevän sen hänen puolestaan. Yhdeksi tavoitteeksi Juulille laitetaan ulkovaatteiden pukemisen opettelu.
Ulkovaatteiden pukemisen harjoittelun voisi aloittaa hoitajan laittamalla puvun lattialle oikein päin ja kannustaa lasta kokeilemaan itse ja kertoen samalla hoitajan opastavan samalla. Neuvotaan mihin jalat tulee, kädet ym. Alussa neuvominen tehdään alusta loppuun ja neuvomista voidaan alkaa vähentää sitä mukaan kun Juuli itsenäisesti alkaa pukemaan, hoitaja on kuitenkin valmiina neuvomaan jos Juuli pyytää apua.