Ajattelun kehitys

1. Miten lapsen ajattelu kehittyy sensomotorisessa eli aistitoimintoihin perustuvassa vaiheessa? Minkä ikäisenä tämä vaihe on?

Vauva reagoi aluksi reflekseillä minkä jälkeen aistitoiminnot alkavat kehittyä. Lapsi alkaa hahmottaa ympäristöään, liikkuu ja tunnustelee ympäristöään. Seuraa aikuisten tekemistä ja haluaa kokeilla samoja asioita, esim. valokatkaisimen käyttö. Alkaa jäljitellä muiden käyttäytymistä, esim. ämpärin käyttö käsilaukkuna, kun lapsi on nähnyt äidin kantavan laukkua.
Vaihe alkaa n. 2 vuotiaana.

2. Miten lapsen ajattelu kehittyy esioperationaalisessa eli havaintoihin perustuvassa ja itsekeskeisen ajatelun vaiheessa? Minkä ikäisenä tämä vaihe on? 

Lapsi alkaa puhua pari sanaisia lauseita, kielellisenajattelun kehitys alkaa. Lapset ovat tässä iässä itsekeskeisiä ja heillä on vaikeuksia asettua toisen asemaan. Loogisessa ajattelussa on vielä virheitä, eikä ole kehittynyt vielä säilyvyyden käsitettä. Vaihe n. 2 vuoden iässä.

3. Miten lapsen ajattelu kehittyy konkreettisten ajattelun vaiheessa? Minkä ikäisenä tämä vaihe on?

Lapsen on vaikea irrottautua siitä mitä näkee tai voi koskea. Abstrakti ajattelu alkaa kehittyä, pystyy esim. laskemaan laskuja päässään ilman apuvälineitä, jotka näkee. Looginen ajattelu yltää myös kieleen ja luokittelukykyyn. Itsekeskeisyys vähentyy ja kykynee tuntemaan empatiaa muita kohtaan. Muisti yltää pidemmälle ja hahmottamiskyky on parantunut. Vaihe alkaa kouluiässä.

4. Miten lapsen ajattelu kehittyy loogisen ajattelun vaiheessa? Minkä ikäisenä tämä vaihe alkaa?

Ajattelu muuttuu abstraktimmaksi ja irti käytännöstä. Lapsi kykynee loogiseen päättelyyn ja pystyy päättelemään asioita mielessään. Tämä vaihe yli 10 vuotiailla.

5. Mitä tarkoittaa esinepysyvyys? Miten voisit kokeilla, onko lapselle kehittynyt esinepysyvyyden ymmärrys?

Ymmärrys siitä että esineet ovat olemassa myös silloin kun ne eivät ole näkyvillä. Esinepysyvyyttä voi testata esim. viemällä lapsen lempilelun toiseen huoneeseen. Ja katsoa tajuaako lapsi lelun siirtyneen toiseen huoneeseen ja hakevan sitä.

6. Tehtävä kirjasta sivulta 153. Linkki videoon, jonka katsoin ja minkä pohjalta vastasin kysymykseen. https://www.youtube.com/watch?v=gnArvcWaH6I

Videossa lapselle ei ollut kehittynyt vielä säilyvyyden käsitettä.

7. Esimerkkejä joilla voi edistää lapsen ajattelun kehitystä?
- KIM- leikit
- Haastan lasta pohtimaan, esimerkiksi luetun tarinan pohjalta kysellä lapselta ja saada lapsi miettimään tarinan sisältöä
- Esimerkiksi musiikilliset rytmi-leikit
- Tukemalla lapsen halua oppia ja olla kiinnostunut lapsen mielenkiinnonkohteista ja hyödyntämällä näitä oppimistilanteissa. 

Kehityspsykologia

Lapsen fyysinen ja motorinen kehitys (hieno ja karkea) kehitys, 1-3v. 3-5v ja 5-6v.

Lapsen fyysinen kehitys, alle kouluikäinen. 

-Kefalokaudaalinen kehitys -> lihasten kehittyminen päästä jalkoihin 

- Aistien kehittyminen mahdollistaa ympäristön tutkimisen, valmius vuorovaikutukseen ympäristön kanssa. 

- Hermosto kehittyy ympäristön virikkeiden kautta.

Motorinen kehitys 1-3v. 

Hienomotoriikka

1-3v.

- Kirjan sivujen kääntäminen (useita sivuja kerralla), 2-3 vuotiaana sivujen kääntely sivu kerrallaan

- Palikoiden pinoaminen, 2-3 palikkaa kerrallaan

- Kynällä piirtäminen ja raapustaminen, 2-3 vuotiaana kynän pitäminen kädessä ja piirtäminen

- Muovailu, 5-6 vuotiaana muotoilee hahmoja

- Isojen helmien pujottelu lankaan

- Isoilla legoilla tornien rakentelu

- Palapelien teko, palat joissa on erillinen koko

3-5v.

- Leikkaa saksilla, 4-5 vuotiaana osaa leikata viivaa pitkin

- Liimaa paperinpaloja

- Kokoaa pieniä palapelejä

- Pienien helmien pujottelu lankaan

- Rakentaa legoilla hahmoja

- Ruuvaa kiinni pullonkorkin

5-6v. 

- Osaa liimata

- Käyttää mm. teroitinta

- Lyö vasaralla naulan pehmeään puuhun 

Karkeamotoriikka

1-3v. 

- Kävelee itsenäisesti, juoksee, 2-3 vuotiaana hyppää tasajalkaa 

- 2-3 vuotiaana seisoo hetken yhdellä jalalla

- Kävelee portaita pitkin kädestä pitäen, 2-3 vuotiaana kiipeää itsenäisesti ylös, alas kiinni pitäen

- Poimii esineen lattialta kaatumatta (yli kehon keskiviivan)

- Istuu pieneen tuoliin

- Kiipeää isoon tuoliin, istuu

- Ajaa taaperopyörällä jaloilla työntäen, 2-3 vuotiaana ajaa kolmipyöräisellä 

- Kiipeilee

- Kävelee varpaillaan 

- Laskee liukumäkeä 

3-5v.

- Kävelee takaperin ja sivuttain, 4-5 vuotiaana hyppii taaksepäin

- Heittää tennispalloa

- Potkii palloa

- Riippuu käsillä tangosta 

- Ottaa vauhtia keinussa

- Laukkaa 

- Saa pallon kiinni

- Kävelee puomilla lyhyen matkan

5-6v.

- Harjoittelee uimista, hiihtoa, luistelua

- Lyö palloa mailalla

- Hyppää narua

- Ajaa polkupyörällä, opettelee ilman apupyöriä  

Lapsen (puheen- ja) kielenkehitys 1-3v, 3-5v ja 5-6v. 

1-3v.

- 1-2 vuotiailla sanavarasto kasvaa nopeasti. Lapsi ymmärtää että sanalla tai kuvalla on merkitys. Ensimmäiset kahden sanan lauseet

- 2-3 vuotiaana lapsi tekee paljon kysymyksiä, lauseissa 3-4 sanaa. Sanoissa alkaa olla taivutuksia ja aikamuotoja. 

3-5v.

- 3-4 vuotiaan puheen tuottaminen alkaa olemaan melko selkeää, jonkin verran takertelevaa ja toistavaa. 

- Puhe alkaa muistuttaa aikuisen puhetta, mukana ovat kaikki sanaluokat, aika- ja taivutusmuodot.

- Lapsen tarinan kerronta tarkentuu.

- Lapsi osaa kertoa jotain, esim. kuvista. 

5-6v. 

- 5- vuotiaan sanavarasto on noin 14 000 sanaa. 

-  Lapsi hallitsee sanojen taivutukset ja lausetyypit, vuorottelee.

- 6 vuotias alkaa ymmärtämään vitsejä.  

- Vuorovaikutustaidot kehittyvät ja jatkavat kehittymistä läpi elämän

Lapsen sosiaalinenkehitys 1-3v. 3-5v ja 5-6v.

1-3v.

- Lapsi leikkii itsenäisesti, mutta käy välillä hakemassa turvaa vanhemmilta tai hoitajalta. 

- Itsevarmuus lisääntyy 2-vuoden iässä. 

- 2 vuotiaalla voi olla vaikeuksia jakaa lelujaan. 

- Lapsi alkaa nautti muiden lasten seurasta, saattaa ujostella ja toisten kohtelu saattaa olla kovakouraista. Siksi aikuisten on hyvä olla lasten lähettyvillä. 

- Alle 3-vuotiaat lapset eivät pysty yleensä vielä vastavuoroisiin yhteisleikkeihin vaan leikkivät rinnakkain.

- Lähemmäs 3- vuotias on oppinut jonkin verran  tunnistamaan, tiedostamaan ja huomioimaan toisten tunteita, osaa esim. lohdattaa jos toisella on paha mieli.    

3-5v.

-Lapset alkavat kaivata leikkikavereita leikkeihin.

- Helpompi odottaa vuoroaan ja jakaa lelujaan. 

- Itsekeskeisyys vähenee

- Osaa osoittaa myötätuntoa, lohduttaa ja houkutella muita paremmalle tuulelle. Aina ei ole kuitenkaan hauskaa ottaa muiden tunteita huomioon.

- Nauttii muiden lasten seurasta.

- Lapsen neuvottelutaidot kehittyvät.

- Alkaa vertailemaan itseään muihin

- Moraaliset käsitykset kehittyvät, mikä on oikein ja mikä väärin. 

5-6v.

- Leikkii sekä yksin että kavereiden kanssa.

- Ihastumista vastakkaiseen sukupuoleen

- Muodostuu jopa kestäviä kaverisuhteita

- Sosiaaliset taidot hioutuneet paremmiksi, esim. kavereiden kanssa ei tule niin herkästi riitaa.

- Lapset osaavat neuvotella asioista, joustaa tarpeen mukaan ja pukea tunteitaan sanoiksi. 

- Moraaliset käsitykset vahvistuvat entisestään ja varmistusta haetaan vanhemmilta.

Kuvaa temperamenttipiirteet

Aktiivisuus

Aktiivisuus vaihtelee yksilöittäin, jotkut ovat aamusta valmiina päivän toimintoihin, toisilla vauhtiin pääseminen voi kestää kauemmin. Aktiivisuus kuvaa nopeutta ja voimaa jolla yksilö liikkuu ja tekee asioita. 

Herkkyys

Herkkyys kertoo kuinka herkkä yksilö on sisäisille ja ulkoisille ärsykkeille. Herkkyys on myös sosiaalista, kuvaa kuinka herkästi yksilö aistii toisten tunnetilat. 

Lähestyminen ja vetäytyminen

Helposti lähestyttävä yksilö pitää uusista kokemuksista ja uusien ihmisten tapaamisesta. Vetäytyvä yksilö on mieluummin yksin tai tuttujen seurassa, eikä nauti uusiin ihmisiin tutustumisesta. 

Keskittymiskyky

Helposti häiriintyvät eivät pysty keskittymään jos ympärillä on häiriötekijöitä. Hyvän keskittymiskyvyn omaavat pystyvät keskittymään vaikka ympärillä olisi häiriötekijöitä. Ominaisuus on hyödyksi, mutta toisinaan on pystyttävä keskittymään useaan asiaan yhtä aikaa. 

Sopeutuvuus

Sopeutuva ykilö pystyy sopeutumaan muuttuviin tilanteisiin, eikä säikähdä rutiineista poikkeamista. Heikosti sopeutuvat yksilöt pitäytyvät rutiineissa ja vastustavat kaikkea uutta. 

Mieliala

Jokaisella yksilöllä on perusluonteensa ominainen mieliala. Jotkut ovat pessimistejä ja hymyttömiä, jotkut taas hymyilevät satoi tai paistoi. 

Intensiivisyys

Tunteiden näyttäminen on vaihtelevaa yksilöittäin. Jotkut näyttävät näyttävät tunteensa intensiivisesti eli voimakkaasti ja dramaattisesti. Toiset eivät näytä tunteitaan juuri lainkaan. 

Rytmisyys

Joillekin rytmi on tärkeä osa päivää ja tietyt toiminnot suoritetaan tiettyyn aikaan päivästä, esim. ruokailu, nukkumaan meno. Joillekin rytmitys ei ole niin tärkeää ja omaavat vapaamman rytmin. He toimivat enemmän ennakoimattomasti mutta toisaalta joustavasti. 

Sinnikkyys

Sinnikkäästi asiat loppuun vievät yksilöt saattavat olla liian jäykkiä ja kykenettömiä luovuttamaan silloin kuin olisi se tarpeen. Toinen ulottuvuus on lyhytjänteisyys, jolloin yksilö vaihtaa tehtävästä toiseen, saattaa luovuttaa helposti, mutta on toisaalta joustava. 

4. Tehtävä. Ohjaaminen hoito- ja kasvatustyössä

4. Ohjaaminen hoito- ja kasvatustyössä

Lue sivut 68-72. Pohdi ja kuvaa kuinka voisit näitä asioita toteuttaa lapsen ja lapsiryhmän ohjaamisessa

- Otan huomioon lapsiryhmän koon
- Huomioin lapsen/lasten tarpeet
- Muodostan lasten kanssa yhteiset pelisäännöt ryhmään, näin otan huomioon lasten mielipiteen, mutta pidän aikuisena säännöt järkevinä
- Motivoin lapsia osallistumaan ja kyselemään

Esimerkki luontoretki 5-6 vuotiaille

- Annan lapsille tehtävän retkelle, esim. keväällä tarkastelua muutoksista luonnossa, ääni, tuoksu.
- Tehtävän voin toteuttaa ryhmissä, yksi ryhmä tutkii kevään ääntä, toinen ryhmä tuoksua ym.
- Huolehdin ettei ryhmissä jätetä ketään ulkopuolelle
- Muistan pitää tarvittaessa tauon (ehkä jopa eväät)
- Kiinnitän huomiota äänensävyyni (rauhallinen, mutta jämäkkä)