Ajattelun kehitys

1. Miten lapsen ajattelu kehittyy sensomotorisessa eli aistitoimintoihin perustuvassa vaiheessa? Minkä ikäisenä tämä vaihe on?

Vauva reagoi aluksi reflekseillä minkä jälkeen aistitoiminnot alkavat kehittyä. Lapsi alkaa hahmottaa ympäristöään, liikkuu ja tunnustelee ympäristöään. Seuraa aikuisten tekemistä ja haluaa kokeilla samoja asioita, esim. valokatkaisimen käyttö. Alkaa jäljitellä muiden käyttäytymistä, esim. ämpärin käyttö käsilaukkuna, kun lapsi on nähnyt äidin kantavan laukkua.
Vaihe alkaa n. 2 vuotiaana.

2. Miten lapsen ajattelu kehittyy esioperationaalisessa eli havaintoihin perustuvassa ja itsekeskeisen ajatelun vaiheessa? Minkä ikäisenä tämä vaihe on? 

Lapsi alkaa puhua pari sanaisia lauseita, kielellisenajattelun kehitys alkaa. Lapset ovat tässä iässä itsekeskeisiä ja heillä on vaikeuksia asettua toisen asemaan. Loogisessa ajattelussa on vielä virheitä, eikä ole kehittynyt vielä säilyvyyden käsitettä. Vaihe n. 2 vuoden iässä.

3. Miten lapsen ajattelu kehittyy konkreettisten ajattelun vaiheessa? Minkä ikäisenä tämä vaihe on?

Lapsen on vaikea irrottautua siitä mitä näkee tai voi koskea. Abstrakti ajattelu alkaa kehittyä, pystyy esim. laskemaan laskuja päässään ilman apuvälineitä, jotka näkee. Looginen ajattelu yltää myös kieleen ja luokittelukykyyn. Itsekeskeisyys vähentyy ja kykynee tuntemaan empatiaa muita kohtaan. Muisti yltää pidemmälle ja hahmottamiskyky on parantunut. Vaihe alkaa kouluiässä.

4. Miten lapsen ajattelu kehittyy loogisen ajattelun vaiheessa? Minkä ikäisenä tämä vaihe alkaa?

Ajattelu muuttuu abstraktimmaksi ja irti käytännöstä. Lapsi kykynee loogiseen päättelyyn ja pystyy päättelemään asioita mielessään. Tämä vaihe yli 10 vuotiailla.

5. Mitä tarkoittaa esinepysyvyys? Miten voisit kokeilla, onko lapselle kehittynyt esinepysyvyyden ymmärrys?

Ymmärrys siitä että esineet ovat olemassa myös silloin kun ne eivät ole näkyvillä. Esinepysyvyyttä voi testata esim. viemällä lapsen lempilelun toiseen huoneeseen. Ja katsoa tajuaako lapsi lelun siirtyneen toiseen huoneeseen ja hakevan sitä.

6. Tehtävä kirjasta sivulta 153. Linkki videoon, jonka katsoin ja minkä pohjalta vastasin kysymykseen. https://www.youtube.com/watch?v=gnArvcWaH6I

Videossa lapselle ei ollut kehittynyt vielä säilyvyyden käsitettä.

7. Esimerkkejä joilla voi edistää lapsen ajattelun kehitystä?
- KIM- leikit
- Haastan lasta pohtimaan, esimerkiksi luetun tarinan pohjalta kysellä lapselta ja saada lapsi miettimään tarinan sisältöä
- Esimerkiksi musiikilliset rytmi-leikit
- Tukemalla lapsen halua oppia ja olla kiinnostunut lapsen mielenkiinnonkohteista ja hyödyntämällä näitä oppimistilanteissa. 

Kehityspsykologia

Lapsen fyysinen ja motorinen kehitys (hieno ja karkea) kehitys, 1-3v. 3-5v ja 5-6v.

Lapsen fyysinen kehitys, alle kouluikäinen. 

-Kefalokaudaalinen kehitys -> lihasten kehittyminen päästä jalkoihin 

- Aistien kehittyminen mahdollistaa ympäristön tutkimisen, valmius vuorovaikutukseen ympäristön kanssa. 

- Hermosto kehittyy ympäristön virikkeiden kautta.

Motorinen kehitys 1-3v. 

Hienomotoriikka

1-3v.

- Kirjan sivujen kääntäminen (useita sivuja kerralla), 2-3 vuotiaana sivujen kääntely sivu kerrallaan

- Palikoiden pinoaminen, 2-3 palikkaa kerrallaan

- Kynällä piirtäminen ja raapustaminen, 2-3 vuotiaana kynän pitäminen kädessä ja piirtäminen

- Muovailu, 5-6 vuotiaana muotoilee hahmoja

- Isojen helmien pujottelu lankaan

- Isoilla legoilla tornien rakentelu

- Palapelien teko, palat joissa on erillinen koko

3-5v.

- Leikkaa saksilla, 4-5 vuotiaana osaa leikata viivaa pitkin

- Liimaa paperinpaloja

- Kokoaa pieniä palapelejä

- Pienien helmien pujottelu lankaan

- Rakentaa legoilla hahmoja

- Ruuvaa kiinni pullonkorkin

5-6v. 

- Osaa liimata

- Käyttää mm. teroitinta

- Lyö vasaralla naulan pehmeään puuhun 

Karkeamotoriikka

1-3v. 

- Kävelee itsenäisesti, juoksee, 2-3 vuotiaana hyppää tasajalkaa 

- 2-3 vuotiaana seisoo hetken yhdellä jalalla

- Kävelee portaita pitkin kädestä pitäen, 2-3 vuotiaana kiipeää itsenäisesti ylös, alas kiinni pitäen

- Poimii esineen lattialta kaatumatta (yli kehon keskiviivan)

- Istuu pieneen tuoliin

- Kiipeää isoon tuoliin, istuu

- Ajaa taaperopyörällä jaloilla työntäen, 2-3 vuotiaana ajaa kolmipyöräisellä 

- Kiipeilee

- Kävelee varpaillaan 

- Laskee liukumäkeä 

3-5v.

- Kävelee takaperin ja sivuttain, 4-5 vuotiaana hyppii taaksepäin

- Heittää tennispalloa

- Potkii palloa

- Riippuu käsillä tangosta 

- Ottaa vauhtia keinussa

- Laukkaa 

- Saa pallon kiinni

- Kävelee puomilla lyhyen matkan

5-6v.

- Harjoittelee uimista, hiihtoa, luistelua

- Lyö palloa mailalla

- Hyppää narua

- Ajaa polkupyörällä, opettelee ilman apupyöriä  

Lapsen (puheen- ja) kielenkehitys 1-3v, 3-5v ja 5-6v. 

1-3v.

- 1-2 vuotiailla sanavarasto kasvaa nopeasti. Lapsi ymmärtää että sanalla tai kuvalla on merkitys. Ensimmäiset kahden sanan lauseet

- 2-3 vuotiaana lapsi tekee paljon kysymyksiä, lauseissa 3-4 sanaa. Sanoissa alkaa olla taivutuksia ja aikamuotoja. 

3-5v.

- 3-4 vuotiaan puheen tuottaminen alkaa olemaan melko selkeää, jonkin verran takertelevaa ja toistavaa. 

- Puhe alkaa muistuttaa aikuisen puhetta, mukana ovat kaikki sanaluokat, aika- ja taivutusmuodot.

- Lapsen tarinan kerronta tarkentuu.

- Lapsi osaa kertoa jotain, esim. kuvista. 

5-6v. 

- 5- vuotiaan sanavarasto on noin 14 000 sanaa. 

-  Lapsi hallitsee sanojen taivutukset ja lausetyypit, vuorottelee.

- 6 vuotias alkaa ymmärtämään vitsejä.  

- Vuorovaikutustaidot kehittyvät ja jatkavat kehittymistä läpi elämän

Lapsen sosiaalinenkehitys 1-3v. 3-5v ja 5-6v.

1-3v.

- Lapsi leikkii itsenäisesti, mutta käy välillä hakemassa turvaa vanhemmilta tai hoitajalta. 

- Itsevarmuus lisääntyy 2-vuoden iässä. 

- 2 vuotiaalla voi olla vaikeuksia jakaa lelujaan. 

- Lapsi alkaa nautti muiden lasten seurasta, saattaa ujostella ja toisten kohtelu saattaa olla kovakouraista. Siksi aikuisten on hyvä olla lasten lähettyvillä. 

- Alle 3-vuotiaat lapset eivät pysty yleensä vielä vastavuoroisiin yhteisleikkeihin vaan leikkivät rinnakkain.

- Lähemmäs 3- vuotias on oppinut jonkin verran  tunnistamaan, tiedostamaan ja huomioimaan toisten tunteita, osaa esim. lohdattaa jos toisella on paha mieli.    

3-5v.

-Lapset alkavat kaivata leikkikavereita leikkeihin.

- Helpompi odottaa vuoroaan ja jakaa lelujaan. 

- Itsekeskeisyys vähenee

- Osaa osoittaa myötätuntoa, lohduttaa ja houkutella muita paremmalle tuulelle. Aina ei ole kuitenkaan hauskaa ottaa muiden tunteita huomioon.

- Nauttii muiden lasten seurasta.

- Lapsen neuvottelutaidot kehittyvät.

- Alkaa vertailemaan itseään muihin

- Moraaliset käsitykset kehittyvät, mikä on oikein ja mikä väärin. 

5-6v.

- Leikkii sekä yksin että kavereiden kanssa.

- Ihastumista vastakkaiseen sukupuoleen

- Muodostuu jopa kestäviä kaverisuhteita

- Sosiaaliset taidot hioutuneet paremmiksi, esim. kavereiden kanssa ei tule niin herkästi riitaa.

- Lapset osaavat neuvotella asioista, joustaa tarpeen mukaan ja pukea tunteitaan sanoiksi. 

- Moraaliset käsitykset vahvistuvat entisestään ja varmistusta haetaan vanhemmilta.

Kuvaa temperamenttipiirteet

Aktiivisuus

Aktiivisuus vaihtelee yksilöittäin, jotkut ovat aamusta valmiina päivän toimintoihin, toisilla vauhtiin pääseminen voi kestää kauemmin. Aktiivisuus kuvaa nopeutta ja voimaa jolla yksilö liikkuu ja tekee asioita. 

Herkkyys

Herkkyys kertoo kuinka herkkä yksilö on sisäisille ja ulkoisille ärsykkeille. Herkkyys on myös sosiaalista, kuvaa kuinka herkästi yksilö aistii toisten tunnetilat. 

Lähestyminen ja vetäytyminen

Helposti lähestyttävä yksilö pitää uusista kokemuksista ja uusien ihmisten tapaamisesta. Vetäytyvä yksilö on mieluummin yksin tai tuttujen seurassa, eikä nauti uusiin ihmisiin tutustumisesta. 

Keskittymiskyky

Helposti häiriintyvät eivät pysty keskittymään jos ympärillä on häiriötekijöitä. Hyvän keskittymiskyvyn omaavat pystyvät keskittymään vaikka ympärillä olisi häiriötekijöitä. Ominaisuus on hyödyksi, mutta toisinaan on pystyttävä keskittymään useaan asiaan yhtä aikaa. 

Sopeutuvuus

Sopeutuva ykilö pystyy sopeutumaan muuttuviin tilanteisiin, eikä säikähdä rutiineista poikkeamista. Heikosti sopeutuvat yksilöt pitäytyvät rutiineissa ja vastustavat kaikkea uutta. 

Mieliala

Jokaisella yksilöllä on perusluonteensa ominainen mieliala. Jotkut ovat pessimistejä ja hymyttömiä, jotkut taas hymyilevät satoi tai paistoi. 

Intensiivisyys

Tunteiden näyttäminen on vaihtelevaa yksilöittäin. Jotkut näyttävät näyttävät tunteensa intensiivisesti eli voimakkaasti ja dramaattisesti. Toiset eivät näytä tunteitaan juuri lainkaan. 

Rytmisyys

Joillekin rytmi on tärkeä osa päivää ja tietyt toiminnot suoritetaan tiettyyn aikaan päivästä, esim. ruokailu, nukkumaan meno. Joillekin rytmitys ei ole niin tärkeää ja omaavat vapaamman rytmin. He toimivat enemmän ennakoimattomasti mutta toisaalta joustavasti. 

Sinnikkyys

Sinnikkäästi asiat loppuun vievät yksilöt saattavat olla liian jäykkiä ja kykenettömiä luovuttamaan silloin kuin olisi se tarpeen. Toinen ulottuvuus on lyhytjänteisyys, jolloin yksilö vaihtaa tehtävästä toiseen, saattaa luovuttaa helposti, mutta on toisaalta joustava. 

4. Tehtävä. Ohjaaminen hoito- ja kasvatustyössä

4. Ohjaaminen hoito- ja kasvatustyössä

Lue sivut 68-72. Pohdi ja kuvaa kuinka voisit näitä asioita toteuttaa lapsen ja lapsiryhmän ohjaamisessa

- Otan huomioon lapsiryhmän koon
- Huomioin lapsen/lasten tarpeet
- Muodostan lasten kanssa yhteiset pelisäännöt ryhmään, näin otan huomioon lasten mielipiteen, mutta pidän aikuisena säännöt järkevinä
- Motivoin lapsia osallistumaan ja kyselemään

Esimerkki luontoretki 5-6 vuotiaille

- Annan lapsille tehtävän retkelle, esim. keväällä tarkastelua muutoksista luonnossa, ääni, tuoksu.
- Tehtävän voin toteuttaa ryhmissä, yksi ryhmä tutkii kevään ääntä, toinen ryhmä tuoksua ym.
- Huolehdin ettei ryhmissä jätetä ketään ulkopuolelle
- Muistan pitää tarvittaessa tauon (ehkä jopa eväät)
- Kiinnitän huomiota äänensävyyni (rauhallinen, mutta jämäkkä)

3 Tehtävä. Lapsen toimintamenetelmät

3. 
Opiskelija käyttää joitakin/monipuolisesti toimintaympäristöön soveltuvia menetelmiä lapsen kasvun ja kehityksen edistämiseen ja tukemiseen.

- Kuvaa millaisia ovat toimintaympäristöön soveltuvat menetelmät. (=lapselle ominaiset tavat toimia)

• Leikkiminen 

Esineleikki, toimintaleikki ja rakenteluleikki

Omaehtoinen luova leikki, roolileikki, näytelmäleikki, nukketeatteri  

Sääntöleikki, sisältää myös draamaleikin ja didaktivisen leikin (didaktivinen leikki= oppimistarkoituksella suunniteltuja ja kehitettyjä leikkejä)

1 vuotiaat- esineleikki

2-3 vuotiaat- kuvitteluleikki

4 vuotiaat- roolileikit

5 vuotiaat- sääntöleikit

• Aikuinen leikin mahdollistajana

Aikuiset ymmärtävät leikin merkitystä ja antavat aikaa. Aikuiset luovat erilaisia leikkiympäristöjä ja välineet. Aikuiset ohjaavat, tukevat ja ovat vuorovaikutuksessa lasten kanssa (kaikki lapset pääsevät mukaan) Esimerkiksi. hippaleikki -> varhaiskasvattaja voi toimia lapselle apuminänä.

Yksi hyvä lasten havainnointi tapa

• Liikkuminen  

2h/päivä, sisä- ja ulkoliikuntaa. Mahdollisuus ohjattuihin liikuntahetkiin. Liikuntaa säännöllisesti per viikko + arkitilanteet.

Ympäristön tulee olla monipuolinen, motivoida liikkumaan ja leikkimään. Ympäristön tulee olla myös tarpeeksi innostava ja haastava, sekä vahvistaa lapsen halua oppimaan. Lasten tarpeet huomioitava. 

Tilan huomiointi -> tilava ja muunneltava (sisätilat)

Huom! Turvallisuus, selkeät säännöt ja välineet kunnossa. 

- Määrä

- Laatu

- Suunnittelu ja toteutus

- Ympäristö ja välineet

- Yhteistyö

• Tutkiminen

Lapsi tutkii kaikilla aisteilla, näkö, kuulo, maku, haju, tunto 

Aikuinen luo mahdollisuuksia tutkimisen toteutukseen

- Vuorovaikutus

- Virikkeet 

- Ulkona ja sisällä

Esimerkiksi erilaisuuden tutkiminen. Kiven ja kävyn eroavaisuudet. 

Esimerkiksi antaa lasten etsiä luonnosta kaksi vastakkaista asiaa, esim. kevyt ja painava. 

Syömisessä lapsi voi käyttää montaa aistia, miltä ruokaa näyttää, miltä ruoka tuoksuu, miltä ruoka maistuu, miltä ruoka tuntuu. 

• Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen

Taiteella lapsi voi ilmaista itseään ja tunteita, sekä saada mielihyvää ja iloa. Auttaa samaistumaan toisen ihmisen rooliin. Laukaisee jännitystä ja ahdistusta.

- Kielellinen ilmaisu, tarinan kerronta
- Kuvataide, piirtäminen ja maalaus
- Musiikki, soittimet ja laulaminen
- Tanssi
- Näytteleminen, ilmeet ja eleet
- Käsityöt, askartelu

Monipuolisuutta saadaan yhdistelemällä eri (taide)alueita.

Hiekkalaatikolla voidaan yhdistää hiekkakakkujen rakentelu loruihin.
Hyppynarulla hyppelyssä yhdistetään liikunta ja lorut.
Lapset voivat käydä keräämässä luonnosta materiaalia askartelua varten.

- Lisäksi kerro kuinka toimimalla voisit kutakin toteuttaa päiväkodin top-jaksolla.

Leikkiminen 
Voin pitää lapsille kim- leikkihetken, kim-leikin eri variaatioilla.

Aikuinen leikin mahdollistajana + liikkuminen
Lasten venyttely tuokio, jossa venytysliikkeet yhdistetään esittämään eläintä

Tutkiminen
Sopivasti keväällä lasten kanssa voi havainnoida ulkona tapahtuvia muutoksia.
Miltä kevät kuulostaa (linnun laulu)
Kevään tuoksu. Muutokset puissa ja maassa (puissa hiirenkorvat ja maassa leskenlehtiä ja valkovuokkoja). Ilman lämpötilan muutos.

Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen
Tehdä lasten kanssa tanssikoreografia johonkin lapsien keskuudessa suosittuun biisiin.

2. Tehtävä. Rajojen asettaminen ja ohjaava kasvatustyyli

A) Pohdi miksi rajojen asettaminen on tärkeää?

Varhaiskasvattajilla on vastuu lasten hyvinvoinnista ja turvallisuudesta.
Rajat opettaa lapselle mikä on sallittua ja mikä ei, mikä yleisesti hyväksyttyä ja mikä ei.
Suojelee lapsen kasvua ja kehitystä, oppii itsehillintää.
Asettaa lapselle ikä- ja kehitystason mukaisia haasteita ja odotuksia.

-> Mieti esimerkkejä tilanteista, joissa voisit joutua asettamaan lapselle rajoja
-> Kerro kuinka toimit

Esim 1.
Lapsi vie toistuvasti lelun kaveriltaa mikä johtaa itkuun toisella osapuolella.
Otan lapsen puhutteluun ja keskustelemme miksi hän vie toiselta kokoajan lelun vaikka asiasta oli jo aiemminkin puhuttu. Kysymme toiselta osapuolelta voimmeko tulla leikkiin mukaan.
Toisena vaihtoehtona yritämme keksiä yhdessä saman tyylistä tekemistä, jos kyseistä lelua ei ole enempää saatavilla.

Esim 2.
Lapsi on pukemassa ulos. Ulkona on pakkasta ja lapsi ei halua pukea lämpökerrastoa alle.
Otan lapsen sivummalle ja keskustella lapsen kanssa miksi on tärkeää pukea kerrasto alle. Voisin kysellä lapselta itseltään esim. "Muistatko miksi äiti/isi antoi mukaan villapuvun?"
Etenkin jos lämpökerrasto on uusi niin voisin pyytää lasta näyttämään miten se puetaan ja miltä se näyttää.


B) Pohdi miksi ohjaava kasvatustyyli on tärkeää?
-> Mieti esimerkkejä tilanteista, ja kuvaile kuinka toimit

Lapsilähtöisyys, perustuu lapsen tarpeiden sekä kiinnostuksen kohteiden ja vahvuuksien huomiointiin ja hyödyntämiseen.
Kannustaa lasta harjoittelemaan uusia asioita ja kannustava tuki opettelun eri vaiheissa on tärkeää. Rohkaisen lasta yrittämään ja kannustan lasta jatkamaan. Muistan kiittää lasta.

Esim 1.
Lapsi ei halua syödä kunnon ruokaa vaan syödä heti jälkiruuan.
Aluksi selitän lapselle miksi on tärkeää syödä kunnon ruoka, tai edes maistaa sitä.
Jos lapsi sanoo kahden lusikallisen jälkeen ettei jaksa mutta haluaa yhä jälkiruokaa, voisin kysyä miten hän jaksaa jälkiruuan jos kunnon ruokaa ei enää jaksa. Yrittäisin kannustaa lasta syömään vähintään puolet kunnon ruuasta ja kehua onnistumisesta.

Esim 2.
Lapsi 5 vuotias on levoton lepohetkellä eikä millään haluaisi pysyä omalla paikallaan.
Keskustelen toisessa huoneessa lepohetken tärkeydestä ja kerron että jos ei nukuta niin lepää pelkästään, häiritsemättä muita.
Saatan lapsen paikalleen ja jään viereen/ samaan huoneeseen varmistamaan että lapsi rauhoittuu. Tarvittaessa voin rentouttaa lasta sivelemällä selkää ja käsiä.
Lepohetken jälkeen voin vielä jutella lapsen kanssa lepohetken tapahtumista, kysellä lapselta virkeystasosta (tuliko nukuttua, tuntuuko virkeältä ym.) ja kehua hienosta rauhoittumisesta.

1. Tehtävä. Työprosessi

A) Tiedonkeruu menetelmät

1. Kuinka eri tavoin toimimalla voisit kerätä tietoa lapsista päiväkodissa?

Kyselemällä työkavereilta, tutkimalla lapsen VASUa, kyselemällä lapsen vanhemmilta, katsomalla lapsen piirustuksia/maalauksia, kyselemällä lapselta.

2. Kerro myös millaista tietoa voisit näiden avulla lapsesta löytää- pohdi myös miksi on tärkeää kerätä eritavoin tai eri tietolähteitä käyttäen tietoa (=perusteleminen)

Tutkimalla löytää lapsen mielenkiinnon kohteita, lapsen vahvuudet ja heikkoudet.
On tärkeää käyttää eri tietolähteitä, jotta saa monipuolisemman näkökulman lapsen tarpeista.

B) Työprosessi

1. Kuvaile työprosessin neljä vaihetta - kerro miksi hoito- ja kasvatusprosessia on tärkeä noudattaa kasvatustyössä (=perusteleminen)

Havainnointi - selvitetään lapsen tarpeita, esim. tarkkailemalla ja kyselemällä.
Tavoitteet - havaintojen pohjalta laitetaan lapselle tavoitteita, asioita joita tulee harjoitella.
Toteutus - harjoitellaan tavoitteiden pohjalta harjoiteltavaa asiaa eri menetelmiä ja lapsen kiinnostuksen kohteita käyttäen, esim. saksien käyttöä voi harjoitella leikkaamaalla paperista lapsen mielenkiinnon kohteita, kuten eläimiä.
Arviointi - Selvitetään kuinka hyvin lapselle asetetut tavoitteet ovat täyttyneet, onko opeteltavassa asia edetty kuinka pitkälle, minkä voisi tehdä toisin.

Varhaiskasvatuslaki velvoittaa suunnitelmalliseen ja tavoitteelliseen työhön.

2. Kuvaile sitten esimerkin kautta kuinka toteutat työprosessia

Päiväkotiin on tullut uusi lapsi Juuli 3 vuotta. Lastenhoitaja havannoi Juulia ja huomaa ettei tyttö osaa vielä itse laittaa ulkovaatteita päälle (sisävaatteet Juuli osaa laittaa pienellä avustuksella), vaan seisoskelee odottaen jonkun muun tekevän sen hänen puolestaan. Yhdeksi tavoitteeksi Juulille laitetaan ulkovaatteiden pukemisen opettelu.
Ulkovaatteiden pukemisen harjoittelun voisi aloittaa hoitajan laittamalla puvun lattialle oikein päin ja kannustaa lasta kokeilemaan itse ja kertoen samalla hoitajan opastavan samalla. Neuvotaan mihin jalat tulee, kädet ym. Alussa neuvominen tehdään alusta loppuun ja neuvomista voidaan alkaa vähentää sitä mukaan kun Juuli itsenäisesti alkaa pukemaan, hoitaja on kuitenkin valmiina neuvomaan jos Juuli pyytää apua.